Muoviton ja hengittävä seinämaali: Mitä eroa on luonnonöljymaalilla ja tavallisella maalarinmaalilla?
Sisäseinien maalipinta kattaa neliömetreissä suuren osan kodin pinta-alasta. Maalivalinta vaikuttaa huoneilman laatuun, seinärakenteen toimintaan ja tilan ilmeeseen. Perinteisen pintakäsittelyn ja nykyaikaisten synteettisten maalien erot liittyvät sideaineisiin ja siihen, miten maalipinta reagoi ilman kosteuteen.
Rakentamisessa ja remontoinnissa kiinnitetään nykyään runsaasti huomiota materiaalien päästöttömyyteen. Maalien kemiallisten ja fysikaalisten erojen ymmärtäminen auttaa valitsemaan pinnoitteen, joka tukee hyvää sisäilmaa ja kestää arjen kulutusta ilman synteettisiä muovikalvoja.
100%
MUOVITON SIDEAINE
Aito hengittävyys perustuu luonnonraaka-aineiden muodostamaan huokoiseen rakenteeseen, joka päästää vesihöyryn lävitseen ilman kalvomaisia esteitä.
Mitä eroa on muovittomalla ja hengittävästä maalaamisella verrattuna tavalliseen maalarinmaaliin?
Suurin ero tavallisen maalarinmaalin ja muovittoman vaihtoehdon välillä on maalin sideaineessa. Tavalliset vesiohenteiset sisämaalit, kuten lateksi- tai akrylaattimaalit, sisältävät sideaineena synteettisiä muovipolymeerejä. Maalin kuivuessa sen muovihiukkaset sulautuvat yhteen ja muodostavat seinän pinnalle tiiviin kalvon.
Muoviton ja hengittävä maali pohjautuu uusiutuviin luonnonraaka-aineisiin, kuten kasviöljyihin tai mineraaleihin. Kuivuessaan luonnonöljypohjainen maali hapettuu ja muodostaa verkkomaisen, huokoisen pinnan. Ominaisuutta kutsutaan rakennusfysiikassa vesihöyrynläpäisevyydeksi eli hengittävyydeksi.
Hengittävä pinnoite sallii kosteuden siirtymisen ilman ja seinärakenteen välillä molempiin suuntiin. Jos huoneilman kosteus nousee pyykinkuivauksen tai ruoanlaiton seurauksena, huokoinen alusta, kuten kipsilevy, tasoite, hirsi tai puukuitulevy, sitoo itseensä kosteutta ja luovuttaa sitä takaisin ilman kuivuessa. Tiivis muovikalvo estää tämän luonnollisen kosteudentasauksen. Laadukas ja muoviton seinämaali varmistaa rakenteen fysikaalisesti oikean toiminnan.
Oikean seinämaalin ja kiiltoasteen valinta eri huoneisiin
Kiiltoasteen valinta vaikuttaa huoneen ilmeeseen ja maalipinnan mekaaniseen kestävyyteen. Maalin kiilto määräytyy siitä, miten valo heijastuu kuivuneesta pinnasta. Ilmiö perustuu sideaineen ja pigmenttien suhteeseen. Mitä enemmän maalissa on sideainetta suhteessa täyteaineisiin, sitä tasaisempi kalvo pinnasta muodostuu ja sitä suoremmin valonsäteet heijastuvat.
Täyshimmeät ja himmeät pinnat sirottavat valoa pehmeästi kaikkiin suuntiin. Hajautunut heijastus häivyttää seinäpinnan pieniä epätasaisuuksia, tasoitteen työstöjälkiä ja valon suuntaisvirheitä. Täyshimmeä pinta sopii olohuoneisiin, makuuhuoneisiin ja kirjastoihin, joissa värisävyt toistuvat syvinä ilman häiritseviä valoheijastuksia.
Eteisissä, keittiöissä ja käytävissä pinnat joutuvat alttiiksi kosketukselle, kuraroiskeille ja pyyhkimiselle. Kovempaa rasitusta varten suunnitellut puolihimmeät sisämaalit tarjoavat tiiviimmän mikrorakenteen, johon lika ei tartu yhtä helposti ja joka kestää hankausta kiillottumatta.
Voiko seinämaalia pestä ja kuinka hyvin se kestää pyyhkimistä?
Yleinen väärinkäsitys on, että vain muovia sisältävä maalipinta kestäisi puhdistamista. Muovittoman maalin hengittävyys ei tarkoita sitäkään, että maalipinta liukenisi veteen kuivumisen jälkeen. Kasviöljypohjaiset maalit sitoutuvat kuivuessaan kestäväksi orgaaniseksi rakenteeksi, joka kestää normaalia arjen puhdistusta hyvin.
Maalien puhdistettavuutta arvioidaan virallisella märkähankauskestävyyden standardilla (SFS-EN ISO 11998 / EN 13300). Testissä maalipintaa altistetaan hankaavalle harjalle ja pesunesteelle tiettyjen hankaussykleissä määritettyjen määrien verran, minkä jälkeen mitataan maalikalvon ohenema mikrometreissä. Laadukkaat muovittomat seinämaalit yltävät luokan 1 tai luokan 2 märkähankauskestävyyteen. Tällainen pinta kestää satoja pesukertoja kulumatta puhki.
Seinäpintoja puhdistettaessa kannattaa käyttää oikeaa tekniikkaa. Pyyhkimiseen sopii pehmeä mikrokuituliina tai sieni sekä kädenlämpöinen vesi, johon on sekoitettu mietoa pesuainetta (pH 6–8). Voimakkaita emäksisiä pesuaineita tai hankaavia sieniä tulee välttää, sillä ne voivat muuttaa himmeän pinnan kiiltoastetta paikallisesti eli aiheuttaa kiillottumista.
Vanhan seinäpinnan valmistelu ja pohjatyöt ennen maalausta
Kestävän ja tasaisen maalipinnan pohja luodaan esitöissä. Valtaosa maalaustuloksen kestävyydestä, tasaisuudesta ja tartunnasta ratkaistaan ennen kuin maalipurkki avataan.
Tartunnan fysiikka perustuu siihen, että maalin sideaineet tarvitsevat puhtaan ja mikroskooppisen karhean alustan kiinnittyäkseen kunnolla. Seinäpinnalla oleva pöly, rasva, sormenjäljet tai irtonainen maali estävät uutta maalia imeytymästä ja lukittumasta huokosiin. Huolimattomasti tehdyin pohjatöin maali saattaa lohkeilla tai kuoriutua pois kolhuista.
80%
POHJATÖIDEN OSUUS LOPPUTULOKSESTA
Oikein valmisteltu alusta takaa maalin optimaalisen tartunnan ja varmistaa, että väripinnasta tulee täysin tasainen ilman kiiltoeroja tai laikukkuutta.
Valmistelu alkaa aina pinnan puhdistuksella. Seinät pestään maalarinpesuaineella rasvan poistamiseksi, ja pinta huuhdellaan nihkeällä liinalla. Puhdistuksen jälkeen vanha kiiltävä tai puolihimmeä maalipinta hiotaan kevyesti hiomapaperilla (karkeus 120–150). Hionta rikkoo vanhan pintakalvon ja luo tartuntauraa uudelle maalamiselle. Tasoitteella paikataan ruuvinreiät ja halkeamat, minkä jälkeen tasoitekohdat hiotaan tasaisiksi ja hiontapöly imuroidaan huolellisesti pois.
Seinämaalin menekki neliömetriä kohden ja pohjamaalauksen tarve
Maalin menekin arviointi ehkäisee turhia materiaalihankintoja ja katkoja maalaustyössä. Laadukas seinämaali riittää yleensä noin 7–10 neliömetrin maalaamiseen litraa kohden yhtä maalauskertaa varten. Kulutus riippuu suoraan alustan huokoisuudesta.
Käsittelemätön tasoitepinta, uusi kipsilevy tai huokoinen puukuitulevy imee maalia voimakkaasti, jolloin ensimmäisen kerroksen menekki on usein 6–7 m²/l. Aiemmin maalattu ja tiivis seinäpinta kuluttaa maalia vähemmän, tyypillisesti 9–11 m²/l. Maalimäärä lasketaan mittaamalla seinien pinta-ala, vähentämällä ikkunat sekä ovet ja kertomalla neliömäärä tarvittavilla maalauskerroilla.
Pohjamaalauksen tarve riippuu alustan tasaisuudesta. Pohjamaali tasaa huokoisen alustan imukyvyn koko maalausalalla. Jos tasoitetta on käytetty vain osittain reikien paikkaukseen ja pintamaali levitetään suoraan päälle ilman pohjamaalausta, tasoitekohdat imevät maalia eri tahdissa. Valmiissa seinässä tämä voi näkyä epätasaisuutena ja kiiltoeroina.
Hengittävät luonnon raaka-aineet sisämaalauksessa
Muovittoman ja hengittävän maalin valinta tukee kotisi rakenneturvallisuutta ja selkeää ilmettä. Kasviöljyihin ja luonnon mineraaleihin pohjautuva maali antaa seinärakenteen hengittää vapaasti, jolloin huoneilman kosteusvaihtelut tasaantuvat ilman tiivistäviä muovikalvoja.
Luonnonmukaiset raaka-aineet varmistavat myös sen, ettei huoneilmaan vapaudu maalaustyön aikana tai sen jälkeen synteettisiä pehmittimiä. Kun tähän yhdistetään perinteiset sävyt ja hyvät pesuominaisuudet, lopputuloksena on kestävä ja siisti pinta, joka säilyttää kauniin ilmeensä pitkään.
KOTIMAISTA LAATUA ASUMISEEN
Tutustu kotimaisiin muovittomiin seinämaaleihin ja tilaa värikartta kotiisi
Virtasen Maalitehtaan muovittomat ja hengittävät sisämaalit valmistetaan yli 60 vuoden kokemuksella Paraisilla. Tutustu aitoihin luonnonöljymaaleihimme ja valitse kotiisi kestävät, turvalliset ja saariston sävyistä inspiroituneet värit.